Mustfinnö 22.9

Mustfinnön on jo muutaman viime vuoden ollut meidän kauden päätöskisa ja kisassa on aina myös menestytty. Niinpä nytkin kisan tavoitteeksi asetettiin kakkossija, joka kahtena edellisvuonna on saatukin. Tällä kertaa kisaan luvattiin tuulta 6-8 m/s sekä vesisadetta, mutta vettä ei onneksi taivaalta satanut.
LYS 1:ssa veneitä oli 5 kappaletta; nopeita kisaveneitä kaikki. Mukana oli Farr 40, S-30, X-40, X-332 ja Elan 37 (me).

Ensimmäinen lähtö olisi sivutuuli lähtö ja tuuli oli auki Rajakarille asti. Tuuli oli luvattua kevyempi, noin 4-5 m/s. Tiesimme olevamme hitaampia kuin Farr-40 ja X-40, joten me haluttiin pitää heidät lähdössä meidän alapuolella. Lähtö onnistui erinomaisesti, kuten monesti tänä kautena. Kevyehkössä tuulessa nämä molemmat nopeammat menivätkin alakautta ohi, mutta me pääsimme ajamaan puhtaassa tuulessa ensimmäiselle ylämerkille luokkamme kolmansina. Merkillä oli jo pientä ruuhkaa, koska siellä oli myös 5 minuuttia aikaisemmin lähteneitä LYS 2 luokan veneitä. Merkillä jiippi keulapurjeella ja spinnu nousi styyran halssille.


X-40 ja Farr 40 menevät alakautta ohi, ei voi mitään

 Alamerkille ajettiin yhtä halssia ja merkille tultaessa olimme saaneet pidettyä paikkamme kolmansina; huom. Dat wor et oli vielä tässä vaiheessa meidän perässä. Alamerkki on ollut aina se meidän heikko lenkki ja niin myös nyt, tällä kertaa keulapurje jumitti eikä suostunut nousemaan ylös. Vasta merkille tultaessa keulapurje saatiin ylös ja spinnu alas, mutta puomia ei ehditty saada pois ja näin jouduimme ajamaan lyhyen paaran halssin pelkkä iso vedossa. Pian pääsimme kuitenkin kääntämään styyralle ja keula saatiin siivottua, mutta merkillä meni liikaa aikaa ja Dat wor et kuin myös Kaparen pääsivät meidän ohi.

Harvinainen kuva Dat Wor Et meidän perässä

 Kryssillä säätöjä ei saatu oikein kohdalleen; liekö keskittymistä häirinnyt huonosti mennyt alamerkki, jota ei ehkä heti saatu nollattua???? Niin tai näin, seuraavalta merkiltä Rajakarin luota ajettaisiin viimeiselle kääntömerkille tuuli auki. Tällä pätkällä otimme korkeutta varastoon, että saisimme spinnun ylös ennen viimeistä kääntömerkkiä. Spinnu nousikin reippaasti ennen merkkiä ja ajo maaliin oli sitten varsin nautittavaa vaikka maaliin tultiin vasta kaikkien muiden jälkeen.

Niin hauskaa, että aivan naurattaa

 Ennen seuraa lähtöä oli tarkoituksena pitää kahvitauko ja syödä vähän suolaista. Tauko jäi tosin lyhyeksi kun huomattiin, että mastosta oli kannen läpiviennin kohdalta kiilapalat tippunut pois?????????  Pienen pohdinnan jälkeen saimme kiilapalat ”teipattua” takaisin paikalleen ja näin pääsimme jatkamaan kisaa. Tuuli oli jonkin verran yltynyt ja se oli jo puuskissa yli 9 m/s, joten myös keulapurje päätettiin vaihtaa ennen lähtöä pienempään. ELI se siitä kahvi tauosta.

Seuraavaan lähtöön oli uusi rata, jossa oli yli puolet sivutuulta……..EI HYVÄ. Lähtö meni taas nappiin, päästiin lähtemään X-40 Exquisiten yläpuolelta ja heidät saatiinkin pysymään takana aina seuraavalle merkille asti. Seuraava pitkähkö legi Anttiskarille oli meille tuskaa suhteellisen tuulikulman ollessa 60 astetta, kolmonen keulassa oli liian vähän ja spinnua ei uskallettu edes kokeilla kun Dat wor et:llä oli ongelmia litteän sivutuuli spinnun kanssa ja meillä oli käytössä ainoastaan allround spinnu.


Ei ketään takana

Anttiskarilta alkoi sitten kryssi pätkä tuulen ollessa jo 8-9 m/s ja täyskryssissä kolmosen pitäisi toimia jo paremmin. Tässä vaiheessa oltiin koko fleetin viimeinen vene ja sieltä olikin aika kiriminen kohti oman luokan veneitä. Jälleen kesti aivan liian kauan ennen kuin kryssi säädöt saatiin kohdalleen. Ajoittain vene kuitenkin kulki puuskaisessa tuulessa varsin kivasti, kulmat ja nopeus oli suhteellisen hyvin kohdallaan. Mutta ainoastaan Kaparen saatiin kiinni ennen seuraavaa merkkiä, joka oli Erikvallan luona oleva itäviitta.

Kaparen sivutuuli spinnu

 Viimeinen legi maaliin oli taas sivutuuli pätkä, mutta nyt suhteellinen tuulikulma oli jo 90 astetta. Spinnu nousi merkiltä, mutta pitkästä, pitkästä aikaa se meni ”rintsikoille”. Rinsikat saatiin kyllä auki, eikä siinä paljonkaan aikaa hukkaan mennyt. Puuskainen tuuli vaati aktiivista trimmausta ja tarkkaavaisuutta. Ennen kuin rytmistä saatiin kunnolla kiinni, niin yksi kunnon broachi tuli tehtyä. Ison kikiä ei ehditty ajoissa löysätä ja niinpä kaaduttiin ja kunnolla. Tämä legi Erikvallan kärjestä Viittakarille meni tosi vauhdilla, mutta sivutuulessa eroa Kaparehen ei saatu riittävästi.

Välillä mentiin kovaa

 Molemmissa lähdöissä oltiin tasoitusten jälkeen viimeisiä……..JOOPA JOO…………..tähän onkin hieno lopettaa kausi…….EI VAIN….. taas oli hieno purjehdus, varsinkin ne sivutuuli pätkät spinnulla. Ainoastaan yhdellä alamerkillä pientä sählinkiä, mutta muuten manööverit toimivat OK. Tällä kertaa venevauhti ei vain riittänyt; muut menivät kovempaa.

MITÄ.........viimeisiäkö?????????

Kommentit