Tänä vuonna Pyytinkarin kisaan
lähdettiin uudella miehistöllä ja uudella kipparilla. Allekirjoittanut sai
ottaa mukaan yhden kaverin ja Paavo kipparina hankki lopun miehistön; viisi kaveria. (kipparin
valinta ei ollut äänestystulos J)
Joskus kisa on ajettu kolmen hengen miehistöllä suhteellisen reippaassa kelissä
ja nyt kahdeksan hengen miehistöllä, mutta ei niitä käsiä vieläkään liikaa
ollut.
Allekirjoittanut otti taktikon roolin tietämättä, mitä taktikon oikeasti pitäisi tehdä tai osata ……… no … suunnitelma joka tapauksessa rakennettiin merkkaamalla reittikarttaan tuulet oletetun aikataulun mukaisesti. Tällä kertaa purjeenvaihto suunnitelma toimii hyvin, ainoastaan aikataulutus petti. Piti olla aikaisin aamulla maalissa, mutta ei oltu ………..
Suunnitelmana oli lähteä poiju päästä styyran halssilla ja
näin saada parhaiten varmistettua heti vapaa tuuli. Suunnitelma toimi ja lähtö
onnistui hienosti. Tosin Alda lähti heti karkuun pitkän vesilinjan turvin,
mutta muiden kanssa pysyttiin hyvin mukana. Tässä tulikin heti uuden taktikon
ensimmäinen iso ja isoin moka; Rajakari ajettiin väärältä puolen ………. joo …niinpä
…….. no; ei siitä kyllä mitään hyödytty, mutta virhe kuitenkin ja Cetus siitä
myös aiheellisesti huomautti.
Airisto alas kryssittiin suhteellisen hyvin, vaikka tuulimittaria ei ollut talven jäljiltä kunnolla ”nollattu”. Tämän seurauksena toinen halssi meni hyvin ja toinen ei. Mikäli tuulikulmat näyttävät väärin, niin tällöin tulee usein turhaan yritettyä ajaa liian ylös; harvoin liian alas. Kunhan mittari virhe tiedostettiin, niin kryssi molemmilla halsseilla lähti kulkemaan paremmin ja plotterissa jälki kulmien osalta näytti olevan OK. Kaitkiven luona oli suunnitelma ajaa pieni pätkä genaakkerilla ja tässä manööverit toimi hienosti. Jos lähtö oli se ensimmäinen onnistuminen, niin tässä tuli se seuraava onnistuminen.
Suunnitelman mukaisesti tässä myös genaakkeri ylös ja vauhtia
jo 4 kn. Genaakkeri vaihtui spinnuun heti Fiskön jälkeen ja tästä jatkettiin ylös Kihtiä leppoisasti
jiippaillen. Tässä kohtaa myös osa miehistöstä siirtyi veneen sisätiloihin
lepäämään ja keräämään voimia aamun koitoksiin. Myös allekirjoittanut kokeili
nukkumista ensimmäisen kerran Pyytinkarin kisassa ……..… ei onnistunut …… ehkä
sitten seuraavalla kertaa.
![]() |
Se toinen osa miehistöä |
Allekirjoittanut otti taktikon roolin tietämättä, mitä taktikon oikeasti pitäisi tehdä tai osata ……… no … suunnitelma joka tapauksessa rakennettiin merkkaamalla reittikarttaan tuulet oletetun aikataulun mukaisesti. Tällä kertaa purjeenvaihto suunnitelma toimii hyvin, ainoastaan aikataulutus petti. Piti olla aikaisin aamulla maalissa, mutta ei oltu ………..
Lähdössä meillä oli samanaikaisesti vanhat tutut Cetus
(X-402) sekä Alda (Swede 55); molemmat Pyytinkarin voittajia. Uutena
tuttavuutena oli mukana Simi III (Swan 40). Kaikilla sama LYS luku: 1,28.
Tarkka ajamista |
Airisto alas kryssittiin suhteellisen hyvin, vaikka tuulimittaria ei ollut talven jäljiltä kunnolla ”nollattu”. Tämän seurauksena toinen halssi meni hyvin ja toinen ei. Mikäli tuulikulmat näyttävät väärin, niin tällöin tulee usein turhaan yritettyä ajaa liian ylös; harvoin liian alas. Kunhan mittari virhe tiedostettiin, niin kryssi molemmilla halsseilla lähti kulkemaan paremmin ja plotterissa jälki kulmien osalta näytti olevan OK. Kaitkiven luona oli suunnitelma ajaa pieni pätkä genaakkerilla ja tässä manööverit toimi hienosti. Jos lähtö oli se ensimmäinen onnistuminen, niin tässä tuli se seuraava onnistuminen.
Smörgrundin kohdalla oltiin vielä hyvin mukana pääjoukossa
ja näköyhteys ensimmäisiin veneisiin oli olemassa. Tästä eteenpäin Kihdille
tultaessa veneet jakautuivat kahteen osaan. Tuuli loppui ja osa veneistä pääsi
tyventä karkuun ja osa jäi tyveneen. Tässä sitten kului toista tuntia kunnes
saatiin pieni tuulen henkäys ja päästiin jälleen liikkeelle.
Tyynessä yössä olevat heikot ja kapeat tuulikanavat ovat
minulle täysi mysteeri. Rannan läheisyydessä lämpötilaeroista syntyvä tuuli on
vielä jotenkin ymmärrettävissä, mutta keskellä meren selkää tuulen
käyttäytyminen on ????????????
Tässä meillä kävi tuuri, että osuttiin kapeaan tuulikanavaan. Me päästiin vauhtiin (yli 0,8 kn) ja vastaavasti molemmin puolin veneet jäivät, vaikka myös heillä keula oli samaan suuntaa ja todennäköisesti heillä myös sama perusnopeus (0,1 kn).
Tässä meillä kävi tuuri, että osuttiin kapeaan tuulikanavaan. Me päästiin vauhtiin (yli 0,8 kn) ja vastaavasti molemmin puolin veneet jäivät, vaikka myös heillä keula oli samaan suuntaa ja todennäköisesti heillä myös sama perusnopeus (0,1 kn).
![]() |
Uusi tuuli saapui |
Pääosa kannella olevasta miehistö oli käytännössä ensimmäistä
kertaa purjehtimassa spinnulla, mutta siitä huolimatta jiipit sujui varsin
hienosti.
Seuraava purjeenvaihto tuli vastaan Bådanilla; spinnu
vaihtui genaakkeriin kuorinta vaihtona eli genaakkeri ylös ja vetoon, jonka
jälkeen vasta spinnu alas. Taas oli hieno suoritus miehistöltä, jolla kilpapurjehdus
kokemusta ainoastaan muutama tunti. Bådanilta Isoletolle ajettiin yhtä halssia
aluksi genaakkerilla ja loppu keulapurjeella lähes olemattomassa tuulessa.
Eteenpäin mennään lähes ilman tuulta |
Isoletolla tuuli virisi uudelleen ja tästä alas päästiin
jälleen ajamaan kryssiä yli 6 kn. Hevonkackin luona oli suunnitelma nostaa
jälleen genaakkeri ylös, mutta suhteellinen tuulikulma oli keulapurjeellakin jo alle 55 astetta.
Kamat kerättiin pois ja valmistauduttiin jo viimeiseen spinnu pätkään. Tuuli
sitten kuitenkin kääntyi ja osan matkaa olisi genaakkerilla päästy ja kivasti …….. no sitä sattuu.
Loppujännä tuli sitten viimeisellä kääntömerkillä Kuiva
Kalsaaren itäviitalla. Merkille haettiin molemmat Bestenan kanssa sisäpaikkaa.
Sisäpaikka saatiin pidettyä, mutta spinnun noston yhteydessä spinnu puomia ei
saatu riittävän nopeasti ulos ja niin Bestena kokemuksen turvin meni yläkautta
ohi. Kerran vielä päästiin yrittämään ohitusta ja rinnalle päästiin, mutta ohi
ei sitten kuitenkaan …….. hieno loppu taistelu.
Oli tosi hauska kisa ja hieno miehistö …………. ensi vuonna
tullaan taas.
![]() |
Sama tarina Suunnon kertomana |
Kommentit
Lähetä kommentti