Syyskauden ensimmäinen Viitakari jäi meiltä väliin kesälomien vuoksi ja toiseen päästiin mukaan veneen ollessa vielä loma asetuksissa; keulassa rullapurje ja peräkaiteessa perämoottori ja muutenkin…… ensimmäisessä vendassa sisältä kuului KAMALA kolina…… astiakaapin ovi oli jäänyt auki (toivottavasti vaimo ei lue tätä blogia).
Myös vakiomiehistöstä oli muutama estynyt, joten rooleja jouduttiin jakamaan uudelleen. Tästä syystä jo rannassa sovittiin, että nyt aloitetaan rauhallisesti ilman mitään turhaa kiirettä…….. Mutta aina startin lähestyessä pulssi nousee ja kilpailuvietti ottaa voiton, niin nytkin. Silloin kun intoa on huomattavasti enemmän kuin taitoa, niin homma ei oikein aina toimi. (………ei me huonoja olla, mutta intoa on vaan niin hirvittävästi)
No niin, se oli selitysosio.
Lähestymisessä starttilinjalle oltiin aavistus myöhässä, mutta haluttu paikka ja lähestymiskulma olivat oikeat. Linjan yli olisi päästy aivan lähtöveneen vierestä, ellei linjalla olisi ollut toista venettä ja vielä paaran halssilla. Meiltä huudettiin jo kovasti protestia (se kilpailuvietti), mutta varsinaista vaaratilannetta ei linjalle kuitenkaan syntynyt (tässä kohtaa pulssi jo 180). Tällaiset tilanteet ovat osa Viittakari purjehdusta, eikä niitä liian tosissaan pidä ottaa, niin kuin kilpailuohjeessakin sanotaan: ”Tiukat pipot ja kireät pinnat ovat kiellettyjä!”.
Ensimmäisellä kryssillä Favola nousi taas paremmin kuin me ja pian meidän oli käännettävä heidän päältä paaran halssille. Oikean venevauhdin löytämiseen kului vielä jonkin verran aikaa, mutta silloin kun me pääsemme (uskallamme) ajaa omia kulmia, niin venevauhti on suhteellisen hyvä. Ylämerkin laylinelle tullessa olimme vielä hyvin mukana Favolan vauhdissa, vaikkakin he pääsivät meidän eteen ja näin meidän piti ottaa pieni korjaava pois heidän sotkuistaan.
Merkillä spinnu nousi jälleen ilman vaikeuksia, niin kuin aina ensimmäisellä ylämerkillä (köydet vielä järjestyksessä). Alexandra of Runsala oli ilmeisesti harjoittelemassa tulevan viikonlopun Swan regattaa varten ja merkin jälkeen he pääsivät isolla spinnullaan häiritsemään meidän tuulta. Pian merkin jälkeen teimmekin ensimmäisen jiipin tavoitteena päästä puhtaaseen tuuleen. Ilmeisesti Swanissa oli seurattu suomalaisten hyvin mennyttä Match Race kisaa Lontoon olympialaisissa, koska he välittömästi vastasivat jiippaamalla meidän päälle häiriten yhä meidän tuulta.
Tuuli kisassa oli vaikea, vaihteleva tuuli tuli pääosin koillisesta, mutta puuskat tulivat lähes idästä. Hiukan voimistuneen tuulen ja idästä tulevien puuskien avulla pääsimme kuitenkin irti Swanin sotkuista, mutta tällöin Favola oli saanut jo hyvän etumatkan.
Alamerkin jälkeen mahdollisuudet Favolan lyömiseen olivat vielä olemassa. Ja koska he valitsivat radan oikean reunan seuraavalle ylämerkille purjehdittaessa, niin me valitsimme radan vasemman reunan. Tällä kertaa se oikea reuna olisi ollut se ”oikea” valinta, mutta ylämerkille tultaessa peliä ei vielä täysin ollut menetetty.
Ylämerkillä saimme sitten spinnun köydet niin sotkuun, että spinnu oli otettava alas ja selvitettävä sotku. Ennen kuin spinnu oli uudestaan vedossa, niin aikaa oli kulunut tuhottomasti ja seuraavalle alamerkille ajettiin täysin omalla kulmalla; suhteellisen tuulikulman ollessa 90 astetta. Vauhti oli kyllä hyvä; koko ajan yli 8 solmua.
 |
| "POIS MITTARIN EDESTÄ !!!!!!!!" Vasta viimeiselle kryssille löytyi se oikea rattimies. |
Maaliin ehdittiin vasta LYS 2 veneiden jälkeen. Tulos oli pettymys, koska nyt meillä olisi ollut realistiset mahdollisuudet ottaa kauden ensimmäinen lähtövoitto (Dat Wor Et oli vielä MM-kisa matkalla).
Tulokset
Kommentit
Lähetä kommentti