Pyytinkarin paluukilpailu

Lähdön tarkkailua

Lähtöpaikan hakemista

Pyytin paluun lähtöaika meillä oli 12.08 ja samaan aikaan lähtivät taas samat vastustajat. Lähtölinjan lippupää oli selkeästi parempi, joten kaikki pyrkivät lähtemään sieltä. Tällä kertaa lähtö ei aivan nappiin mennyt, mutta kuitenkin kakkosena päästiin lähtemään.

Lähdön jälkeen keskittyminen ei ollut sitä, mitä sen olisi pitänyt olla. Kapeassa salmessa kryssiminen edellyttää myös muiden veneiden jatkuvaa tarkkailua ja näin ajoimmekin itsemme kaksi kertaa peräkkäin pussiin. Ensimmäisellä kertaa rannan ja Searosen väliin, josta he ystävällisesti päästivät meidät pois, kiitos siitä. Toisen pussin meille teki Dehler 36 ja he eivät meille enää armoa antaneet…..

Tuuli vaihteli kisan aikana varsin voimakkaasti ja taas oli vaikeuksia löytää venevauhti. Kevyessä tuulessa 2-genoan trimmaaminen on varsin haasteellista ja voisi kuvitella, että 1-genoalla homma helpottuisi aika lailla.

Kaikki paineet oli kasattu pitkään kisaan ja kun paineet oli saatu purettua, niin motivaatiota sadesäässä ei oikein löytynyt ja paluu purjehdus oli enemmänkin seilailua kotiin.

Suomen LYS-sääntö uudistui tänä vuonna ja nyt samassa kisassa voi käyttää spinaakkeria sekä genaakkeria eli sallitaan kaksi ”nailonia”.

Näin ollen päätimme Innamon itäpuolella kokeilla miten meidän genaakkeri toimii, joka on optimoitu 65 – 140 asteen suhteelliseen tuuleen.

Suhteellisen tuulikulman ollessa 60 astetta genaakkeri toimi suhteellisen hyvin ja ehkä saimme hiukan Favolaa kiinni, joka ajoi spinaakkerilla. Ennen Orhisaarta tuuli hiukan kääntyi ja tuulikulmaksi tuli 30 – 35 astetta. Tällöin muut joutuivat laskemaan spinnut, mutta meillä genaakkeri pysyi vielä ylhäällä. Vastaavasti kun Favola (hyvä mittatikku) vaihtoi spinnun genoaan, niin he alkoivat välittömästi tehdä meihin eroa, joten meidän genaakkerista ei enää lisähyötyä saatu.

Eli ainakin kevyessä tuulessa meillä spinaakkeri toimii myös näillä tuulikulmilla yhtä hyvin jos ei paremminkin.