Ei vieläkään ehjää kisaa

Viittakari 14.6

Kisaan jouduttiin lähtemään vajaa miehityksellä (5 henkeä); viime hetken peruutuksia tulee aina, joille ei voi mitään. Tosin keli oli niin kevyt, että tälläkin miehityksellä tullaan kyllä toimeen.

Lähtölinja oli suhteellisen suora, joten kumpikaan pää ei ollut ratkaisevasti edullisempi. Täten lähtösuunnitelmana oli tulla hyvällä vauhdilla linjalle luottaen omaan venevauhtiin niin, että oltiin valmiita lähtemään myös muiden alapuolelta. Heikossa tuulessa oli haasteellista ajoittaa linjalle tulo ja näin myöhästyimmekin lähdöstä jonkin verran. Venevauhti saatiin tyydyttäväksi ja uskoimme pääsevän paremman venevauhdin ja korkeamman maston avulla Sine Qua Non:n alapuolelta ohi……. mutta….. kun ei päästy. Tässä meni jonkin verran aikaa ennen kuin tajuttiin tehdä venda ja hakea sitä kautta vapaat tuulet.

Radan oikea reuna taisi itse asiassa olla tuulen osalta siinä vaiheessa huomattavasti parempi, koska takaisin styyran halssille käännettäessä saimme heti paremman venevauhdin kuin radan vasemmalla ajavalla Favolalla oli. Puhtaassa tuulessa vene vauhti oli taas suhteellisen hyvä, mutta nousu jäi huonoksi verrattuna dat wor et:iin. Rajakaria lähestyttäessä tuuli koko ajan kääntyi ja näin pääsimme nousemaan tällä halssilla lähelle ensimmäistä ylämerkkiä. Ennen merkkiä meidän oli otettava kuitenkin lyhyt korjaava ja tässä toinen vene pääsi merkillä sisäkurviin, mutta me oltiin kuitenkin hyvissä asemissa kolmantena veneenä ensimmäisellä ylämerkillä.

JA sitten TAAS koko kisa hajosi käsiin; spinaakkeria ei saatu vetämään. Jostain käsittämättömästä syystä ei edes ennen merkkiä kukaan kiinnittänyt huomiota tuulen suunnan muutokseen ja näin spinaakkeripuomi nostettiin styyran halssille. Tuuli merkillä tuli jo pohjoisesta ja näin ollen seuraavalle alamerkille piti ajaa spinnulla tiukkaa sivuvastaista paaran halssilla. NO …… spinnusotku saatiin selvitettyä, tosin siitä ei kyllä tyylipisteitä ollut jaossa kenellekään. Vene taisi hetken olla jopa ilman perämiestäkin, kun kipparikin juoksi keulaan selvittämään spinnua.

Saatiin se vetämään

Spinaakkeri saatiin kyllä taas vetämään ja sen ajaminen sujuu kyllä mallikkaasti, nytkin ajoittain spinnun skuuttaajan ja perämiehen työskentely meni hyvin yksiin. Venevauhti ei tosin vielä ole lähellekään sitä mitä se pitäisi olla, koska välimatka dat wor et:iin ei kaventunut yhtään.


Välillä meni nätisti

Seuraavalle alamerkille keula saatiin nostettua pienen suunnittelun jälkeen varsin mallikkaasti ja spinnukin tuli alas kiitettävän ripeästi. Jälleen merkille pääsi toinen vene sisäkurviin (tämä sama toinen vene kuin edelliselläkin merkillä, taisi olla Vilkas), mutta se ei varsinaisesti häirinnyt meidän purjehdusta, koska suunnitelmana oli ajaa merkiltä ensin lyhyt veto paaran halssilla. Lyhyellä pätkällä maaliin venevauhti oli taas kevyessä tuulessa kateissa ja lopussa pyrittiin ainoastaan varmistamaan, ettei Favola pääse enää ohittamaan meitä.

Favola pysyi takana

Ennen kesäloma purjehdusta on jäljellä ainoastaan Pyytinkarin kisa, johon lähdetään mukaan. Vaikka pitkään kisaa lähdetään taas vajaa miehityksellä, niin tavoitteena on kuitenkin olla LYS 1:ssä keskivälin paremmalla puolella (sija 8).  Tämä sijoitus me kyllä tarvitaan, että syyspuolen kisoihin löydetään riittävästi motivaatio  ja intoa jatkaa harjoittelua.

Lisäksi meidän täytyy saada lisää miehistöä mukaan loppukesän kisoihin. ELI mikäli kiinnostusta ja asennetta löytyy, niin mukaan mahtuu.

Vene on haastava; mutta hauska purjehtia, joten ota yhteyttä: p. 0500–824139 Pekka

Alla erinomainen video, miten homman tulisi toimia

Blue Cafe:n manööverit


Kommentit